Globaalin politiikan kentällä tapahtuvat muutokset heijastavat siirtymää kohti multipolaarista maailmaa, jossa Yhdysvaltojen hegemoninen asema on yhä merkittävä, mutta jakautuu useampien toimijoiden kesken. Tämä kehitys on keskeinen teema venäläistutkija Fjodor Lukjanovin analyysissä, joka tarkastelee Yhdysvaltojen roolia, demografisten tekijöiden vaikutusta ja globaalin vallan jakautumista. Yhdysvallat pitää yhä hallitsevaa asemaa globaalissa politiikassa, mikä perustuu sen historialliseen etumatkaan poliittisella, … Jatka lukemista Lännen hegemonian iltahämärä ja multipolariteetin nousu

Suomalaisessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on viime aikoina alkanut näkyä merkkejä kasvavasta epäluottamuksesta, joka kohdistuu erityisesti Yhdysvaltojen ja Naton rooliin Euroopan turvallisuusjärjestelmässä. Tämä kehitys heijastaa laajempaa muutosta kansalaisten asenteissa, jotka kyseenalaistavat perinteiset ulkopoliittiset oletukset. NATOpoll-tutkimuksen tuoreet luvut osoittavat, että vain 16 prosenttia suomalaisista pitää Yhdysvaltoja luotettavana kumppanina kriisitilanteessa. Tämä merkitsee huomattavaa luottamuksen rapautumista, joka haastaa suomalaisen … Jatka lukemista Suomen ulkopolitiikan illuusiot: Yhdysvaltojen, Naton ja Ukrainan tuen mureneva perusta

Venäläinen historioitsija Andrei Fursov väittää, että kapitalismin taloudellinen dynamiikka hiipui jo 1800-luvun lopulla, minkä jälkeen sen kehitystä ohjasivat eliittien ohjaamat sotilaalliset konfliktit ja valtapoliittiset kamppailut. Hänen mukaansa toinen teollinen vallankumous (1870–1910) lisäsi työn tuottavuutta merkittävästi, mutta 1900-luvun lopulla tapahtunut kolmas teollinen vallankumous – digitaalinen vallankumous – joka perustui tietokoneisiin, internetiin ja robotiikkaan, ei kyennyt ylläpitämään … Jatka lukemista Kapitalismin kriisi ja eliittien pelit – Fursovin analyysi vallan uudelleenjaosta

Moninapaisuus (tai ’multipolarismi’) on noussut viime vuosina kansainvälisen politiikan keskustelunaiheeksi. Se viittaa maailmanjärjestykseen, jossa valta jakautuu useiden valtakeskusten – valtioiden, alueellisten blokkien tai sivilisaatioiden – kesken, toisin kuin yksinapaisessa tai kaksinapaisessa järjestelmässä. Käsitteen kehitys heijastaa globaalin vallan siirtymiä, kulttuurista monimuotoisuutta ja reaktioita länsikeskeiseen hegemoniaan. Vaikka moninapaisuuden tarkkaa alkuperää ei voida jäljittää yhteen hetkeen tai ajattelijaan, … Jatka lukemista Moninapainen maailmanjärjestys: Duginin geopolitiikka ja valtatasapainon kritiikki

Geopolariumin päätoimittajaa Markku Siiraa haastateltiin RT Balkan-verkkolehteen, jossa hän analysoi globaalin geopolitiikan murrosta ja Suomen asemaa siinä (koska EU on kieltänyt RT-kanavan toiminnan unionin alueella, haastattelu on luettavissa VPN-yhteyden kautta). Tässä editoitu käännös haastattelun tekstistä. Suomalainen geopolitiikan analyytikko Markku Siira kritisoi RT Balkanin haastattelussa Suomen päätöstä liittyä Natoon ja asettua Yhdysvaltojen johtamien Kiina-vastaisten liittoumien tueksi. … Jatka lukemista Markku Siira RT Balkanille: Suomi valitsi huonoimman hetken liittyä Natoon

Israelin sionistisen projektin oikeutusperusteet ovat pitkään nojautuneet juutalaisten historialliseen kärsimykseen, erityisesti Holokaustin kollektiiviseen traumaan. Tämä narratiivi on toiminut ideologisena suojakilpenä, joka on vaientanut kriittisen keskustelun palestiinalaisten, alueen alkuperäisen ja historiallisesti juurtuneen kansan, systemaattisesta alistamisesta. Viime vuosien tapahtumat, erityisesti Israelin sotilaalliset toimet saarretussa Gazassa, ovat kuitenkin alkaneet murentaa tätä yksipuolista diskurssia, paljastaen sionistisen ideologian sisäiset ristiriidat … Jatka lukemista Sionismin kriisi: Gazan tuho, kansainvälisen yhteisön hiljaisuus ja länsimainen kaksinaismoralismi

Venäjän vaikutuspiirin uudelleenmuotoutuminen on keskeinen geopoliittinen kysymys 2000-luvulla, erityisesti entisen Neuvostoliiton alueella. Filosofi ja politologi Aleksandr Duginin euraasialainen visio tarjoaa kiistanalaisen, venäläiseen geopoliittiseen diskurssiin kytkeytyvän näkökulman alueen tulevaisuuteen. Dugin esittää, että entisen Neuvostoliiton ja Venäjän imperiumin alueelle on historiallisesti ja sivilisaatiollisesti väistämätöntä muodostua Euraasian makrovaltio. Tämä integraatio ei ole vain poliittinen tai taloudellinen hanke, vaan … Jatka lukemista Aleksandr Duginin euraasialainen visio entisen Neuvostoliiton alueella

Donald Trump on toistuvasti väittänyt, että Euroopan unioni perustettiin vahingoittamaan Yhdysvaltoja. Todellisuudessa Yhdysvalloilla oli keskeinen rooli EU:n synnyssä. Amerikkalaiset vallanpitäjät ja finanssipiirit näkivät yhtenäisen Euroopan edullisena omille taloudellisille ja strategisille intresseilleen – erityisesti yhtenäisten markkinoiden luomisena, joka helpottaisi amerikkalaisten yritysten kaupankäyntiä. Vaikka eurooppalaiset poliitikot kuten Robert Schuman ja Konrad Adenauer toivat oman panoksensa, historialliset dokumentit … Jatka lukemista Yhdysvaltain ohjauksessa: Euroopan unionin amerikkalaiset juuret

Yhdysvaltojen viimeaikainen kauppapolitiikka Donald Trumpin johdolla on nostanut tullit ja markkinamanipuloinnin globaalin keskustelun keskiöön. Näennäisesti taloudellista protektionismia edustavat toimet – kuten massiiviset tuontitullit Kiinaa ja muita kauppakumppaneita vastaan – ovat herättäneet hämmennystä ja kritiikkiä. Geopoliittisen strategian linssin läpi tarkasteltuna käy kuitenkin ilmi, että kyse ei ole pelkästään taloudellisista intresseistä, vaan epätoivoisesta yrityksestä säilyttää Yhdysvaltojen hegemoninen … Jatka lukemista Trumpin tullikaaos – Kiinan haaste ja Yhdysvaltojen geopoliittinen ahdinko

Donald Trumpin hallinto on nostanut Grönlannin jälleen kansainvälisen politiikan keskiöön, ja sen pyrkimykset saada saari Yhdysvaltain hallintaan ovat herättäneet laajaa huomiota – ja vastustusta. Miksi Grönlanti on Trumpille pakkomielle – ja miksi sen haltuunotto voi silti jäädä haaveeksi? Yhdysvaltain varapresidentti J.D. Vance saapui Grönlantiin 28. maaliskuuta 2025, mukanaan kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Mike Waltz ja energiaministeri … Jatka lukemista Grönlannin geostrateginen teatteri: Trumpin pakkomielle ja Arktiksen tulevaisuus

Venäläinen ekonomisti ja poliitikko Sergei Glazjev julistaa, että Donald Trumpin tullipolitiikka ei pelasta Pax Americanaa vaan toistaa Brittiläisen imperiumin epäonnistuneita kauppastrategioita 1930-luvulta. Izborskin klubin konservatiivisella alustalla esitetty väite ei tyydy akateemiseen pohdintaan, vaan repii auki länsikeskeisen maailmanjärjestyksen haavoja, väittäen Yhdysvaltojen hegemonian murtuvan kolmekymmentä vuotta Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Glazjevin vertaus Trumpin tullipolitiikan ja Brittiläisen imperiumin 1930-luvun … Jatka lukemista Trumpin tullit: Pax Americanan viimeinen taistelu?

Euroopan unionin mittavia asehankintoja ja puolustusbudjettien kasvua on perusteltu "Venäjän uhalla". Kuitenkin pinnan alla herää kysymys, joka haastaa virallisen narratiivin: entäpä jos kyseessä onkin länsimaisen talousjärjestelmän viimeinen yritys torjua väistämätön romahdus velkaantumisen ja sotateollisuuden keinoin? Talouskriitikko Fabio Vighi luonnehtii ilmiötä osuvasti ”spektaakkelimaiseksi antautumiseksi taloudellisille paineille, joka on verhottu geopoliittisen vastuun retoriikkaan”. Tämä ei ole pelkkää … Jatka lukemista Sotapolitiikan ja puolustusteollisuuden nousu: Peiteoperaatio talousjärjestelmän romahdukselle?

Yhdeksän valtiota tunnustetaan ydinasevaltioiksi: Yhdysvallat, Venäjä, Britannia, Ranska, Kiina, Intia, Pakistan ja Pohjois-Korea (virallisesti) sekä Israel (epävirallisesti). Useilla muilla valtioilla - kuten Kanadalla, Japanilla, Brasilialla ja Kazakstanilla - olisi tekninen kapasiteetti kehittää ydinaseita, mutta ne ovat poliittisista syistä luopuneet tästä vaihtoehdosta. Japanin ja Saksan tapauksessa tähän on vaikuttanut toisen maailmansodan jälkeinen aseistusrajoitus. Keskustelu ydinaseiden leviämisestä … Jatka lukemista Fatwasta realismiin: Iranin turvallisuus vaatii ydinoption

Presidentti Alexander Stubbin viimeaikaiset lausunnot Venäjä-suhteiden normalisoinnista muistuttavat enemmän poliittista harhailemista kuin vakavasti otettavaa suunnitelmaa. Hänen toistuvat tuomionsa Venäjästä epäluotettavana toimijana ja samanaikaiset vihjailut idänsuhteiden palautumisesta eivät muodosta johdonmukaista politiikkaa – ne paljastavat, että Suomen ulkopoliittinen linja heijastaa lähinnä ulkoisten paineiden summaa, ei kansallista pitkän tähtäimen visiota. Suomen integroituminen lännen sotilasrakenteisiin tehtiin arvioimatta riittävästi poliittisia … Jatka lukemista Stubbin Suomen strateginen epäkoherenssi

Arktis on jälleen otsikoissa, eikä syyttä. Kun Donald Trump tokaisi haluavansa napata Grönlannin Yhdysvalloille "tavalla tai toisella", maailman katse kääntyi pohjoiseen. Mutta kyse ei ole vain jäätyneistä maisemista tai Trumpin päähänpistoista - Arktisesta alueesta on tulossa 2000-luvun strateginen pelikenttä, jossa suurvallat, tekoäly ja avaruusteknologia törmäävät. Unohda vanhat kartat ja neuvottelupöydät: tätä aluetta hallitaan nyt satelliiteista … Jatka lukemista Arktiksen valtapeli: Suurvallat, tekoäly ja avaruus

Halford Mackinderin vuonna 1904 esittämä Sydänmaa-teoria on pitkään ollut yksi merkittävimmistä geopoliittisista teorioista. Sen keskeinen ajatus oli, että Euraasian ydinalueen eli niin kutsutun Sydänmaan hallinta antaisi mahdollisuuden maailmanherruuteen. Mackinderin teoria perustui jäykkiin käsitteisiin: Sydänmaa kattoi Euraasian ytimen - Venäjän sydänalueet, Keski-Aasian, Iranin sisäosat ja Kaukasian itäosan; sisärengas sisälsi Euroopan, öljyttömän Arabian ja Indokiinan; ulkorengas puolestaan … Jatka lukemista Mackinderin ansa: Vanhentuneen geopolitiikan vaarat

Kun tarkastelen viimeisten seitsemän vuoden (2018-2025) geopoliittista kehitystä, havainnollistuu selkeästi kuinka aliarvioitu maailmanjärjestyksen murros oli Suomessa. Aloittaessani aktiivisen geopoliittisen seurannan vuonna 2018, muutoksen merkit olivat jo selviä, mutta ne kohtasivat kotimaassa sekä tiedollista torjuntaa että emotionaalista vastarintaa. Keskustelutila oli silloin – kuten virallisella tasolla nykyäänkin – kapea: mikäli et julistanut Lännen ikuista ylivaltaa pyhäksi totuudeksi, … Jatka lukemista Seitsemän vuotta, jotka muuttivat maailman

Maailmanpolitiikan kartta on kääntymässä uudelleen. Vanhat rakenteet murtuvat ja uusi maailmanjärjestys on vasta syntymässä. Tervetuloa Geopolariumiin – verkkosivustolle, joka seuraa tätä historiallista murrosta omintakeisesti, provosoivasti ja filosofisia syvyyksiä kaihtamatta. Täällä pureudumme syvällisesti suurvaltapeliin ja sen moniin kerroksiin. Tutkimme Arktisen alueen strategisia kysymyksiä ja geostrategisia kamppailuja, sekä niiden taustalla vaikuttavia maantieteellisiä, taloudellisia ja ideologisia voimia. Geostrategia … Jatka lukemista Geopolarium – maailmanpolitiikan murroksen äärellä