Venäjä ja Kiina syventävät strategista yhteistyötään tekoälyteknologian kehittämisessä, mikä heijastaa maiden pyrkimyksiä haastaa länsimaiden teknologinen ylivalta. Venäjän suurin pankki ja monialayritys Sberbank on ilmoittanut suunnitelmistaan tehdä tiivistä yhteistyötä kiinalaisten tutkijoiden kanssa tekoälyhankkeissa. Tämä seuraa kiinalaisen startup-yrityksen DeepSeekin merkittäviä edistysaskeleita, jotka osoittavat, että tehokkaita tekoälymalleja voidaan kehittää huomattavasti edullisemmin kuin Yhdysvalloissa. Sberbankin ensimmäinen varatoimitusjohtaja Alexander Vedyakhin … Jatka lukemista Venäjän ja Kiinan tekoälyallianssi: Geopoliittinen siirto länsimaita vastaan?

Vladimir Putinin valtakaudella Venäjä on pyrkinyt vahvistamaan asemaansa globaalissa teknologiakilpailussa, ja tekoäly on noussut keskeiseksi osaksi tätä strategiaa. Venäjä on kehittänyt huomattavasti teknologista osaamistaan, mikä näkyy paitsi strategisissa investoinneissa myös konkreettisissa innovaatioissa. Digitaalinen hallinto – päätöksenteko teknisten asiantuntijoiden ja tietojärjestelmien ohjaamana – on yhä näkyvämpi osa valtion politiikkaa. Venäjä on panostanut tekoälyyn erityisesti puolustus-, turvallisuus- … Jatka lukemista Tekoälyn nousu ja digitaalinen vallankumous Putinin Venäjällä

Anatoli Karlin esittelee ’antrooppisen varjon’ käsitteen, joka pohjaa antrooppiseen periaatteeseen. Tämä monitieteinen periaate - joka yhdistää filosofiaa, kosmologiaa ja tieteenfilosofiaa - tarjoaa selityksen sille, miksi havaitsemme maailmankaikkeuden sellaisena, joka mahdollistaa tietoisten olentojen olemassaolon. Loogisesti ajatellen vain tällaisessa maailmankaikkeudessa voi olla sen havaitsijoita. Periaatteen heikko muoto korostaa havaintomme valikoituvaa luonnetta: emme yksinkertaisesti voisi havaita maailmankaikkeutta, joka … Jatka lukemista Antrooppinen varjo: Tekoälyn geopoliittiset uhat

Ruotsalaisen filosofin Nick Bostromin (alunperin Niklas Boström) viimeisimmässä esseessä AI Creation and the Cosmic Host (2024) avautuu syvällinen pohdinta tekoälyn kehittämisen eettisistä ja kosmisista ulottuvuuksista. Oxfordin yliopiston entinen tutkija ja transhumanismin keskeinen ajattelija asettaa teknologisen kehityksen laajempaan kosmiseen kontekstiin, ylittäen perinteiset ihmiskeskeiset rajat. Hänen varhaisempi teoksensa Superintelligence (2014) tarjoaa tärkeän taustan tälle keskustelulle, jossa hän … Jatka lukemista Simulaatiosta superälyyn: Bostromin kosminen filosofia geopoliittisen kilpailun aikakaudella

Globaali teknologinen kilpailu on kärjistymässä ideologiseksi vastakkainasetteluksi, jossa Kiina ja Yhdysvallat kamppailevat sekä taloudellisesta ylivallasta että oikeudesta muokata maailmanjärjestystä arvojensa mukaisesti. Tekoäly on noussut tämän selkkauksen ytimeen: sen kehityssuunta määrittää, kumpi valtio osaa sovittaa paremmin yhteen oman poliittis-eettisen järjestelmänsä ja teknologisen kehityksen. Renmin-yliopiston professori Di Dongshengin mukaan kilpailu jakautuu kolmeen suuntaukseen: Yhdysvaltain demokraattien taantuvaan uusliberalismiin, … Jatka lukemista Tekoäly ja ideologinen hegemonia: Kiinan ja Yhdysvaltojen globaali kamppailu

Historioitsija Andrei Fursov on pohtinut syvällisesti nykymaailman kriisiä ja sen juurisyitä. Hänen mukaansa Neuvostoliiton nomenklatuuran osallistuminen maailmanlaajuisiin prosesseihin 1960–1970-luvuilla oli ratkaiseva tekijä nykyisen kaaoksen synnyssä. "Strateginen aloite karkasi Neuvostoliitolta jo vuosina 1965–1975, ei Venäjän federaation aikana, vaan juuri neuvostoajan lopussa", Fursov toteaa. Tämä historiallinen hetki loi pohjan nykyiselle epävakaudelle. Fursovin mukaan teollisen vallankumouksen ajanjakso, joka … Jatka lukemista Andrei Fursov: Edistyksen illuusio ja taistelu tulevaisuudesta

NATO:n laajentuminen Itä-Eurooppaan 1990-luvulta lähtien on muuttanut Euroopan turvallisuusjärjestelmää, mutta synnyttänyt myös uusia jännitteitä. Suomen kaltainen rajavaltio on poliittisesta neutraaliudestaan luopumalla ja ulkoisen ohjauksen alaisena ajautunut suurvaltapolitiikan ristipaineeseen. Viimeaikaisia varoituksia – esimerkiksi brittiläisiä lausuntoja Venäjän mahdollisista toimista Suomea vastaan – ei voi pitää vain riippumattomina turvallisuusarvioina. Ne ovat osa laajempaa strategista narratiivia, jolla länsi ennakoi … Jatka lukemista Suomi sotilasliiton etulinjassa: Turvallisuuspoliittiset riskit Venäjän ja lännen hybridisodassa

Venäläinen historioitsija Andrei Fursov on analysoinut keskiluokan asemaa ja sen roolia kapitalistisessa järjestelmässä ja sen kriiseissä. Hänen mukaansa keskiluokka on symboloinut lupausta mutta osoittautunut illuusioksi, erityisesti neuvostoajan jälkeisellä Venäjällä, jossa sitä käytettiin poliittisesti pehmentämään uudistusten shokkia. Keskiluokkaisuus on esitetty ihanteena, joka olisi muka saavutettavissa suurelle osalle väestöä. Venäjän keskiluokka kärsi kuitenkin erityisesti vuosien 1992 ja … Jatka lukemista Neuvostovaikutuksesta kriisikapitalismiin: Keskiluokan poliittinen romahdus globalisaation aikana

Maailman valtatasapainon siirtymä ja perinteisten hegemonioiden kyvyttömyys ylläpitää hallitsevaa asemaa ovat käynnistäneet kansainvälisen järjestyksen perusteellisen uudistumisen. Keskeisenä syynä on konkreettinen valtarakenteiden muutos: mikään suurvalta tai valtioiden ryhmittymä ei pysty enää yksin määrittelemään globaaleja oikeusnormeja. Tässä murroksessa perinteisten kansainvälisten instituutioiden rapautuminen on kiistaton tosiasia, vaikka niitä on yritetty uudistaa. Euroopan strateginen merkitys on heikentynyt ennennäkemättömästi - … Jatka lukemista Kansainvälisen järjestyksen uusi aika: Kohti hegemonian uudelleenmäärittelyä

Samuel P. Huntingtonin 1990-luvun lopun analyysi maailmanpolitiikan siirtymästä yksinapaisesta hegemoniasta kohti moninapaista järjestystä tarjoaa edelleen arvokkaan viitekehyksen nykyisten geopoliittisten jännitteiden ymmärtämiseen. Hän määritteli yksinapaisen, moninapaisen ja yksimoninapaisen maailmanjärjestyksen, kuvaillen kylmän sodan jälkeistä Yhdysvaltain ’yksinapaista hetkeä’ väliaikaiseksi. Yksimoninapaisella järjestelmällä Huntington tarkoitti tilannetta, jossa keskeisten kansainvälisten kysymysten ratkaiseminen edellyttää yhden suurvallan sekä muiden suurten valtioiden yhdistelmän toimia … Jatka lukemista Moninapaisuus maailmanpolitiikassa: Huntingtonin näkökulma ja nykypäivän relevanssi

Venäjän federaatio on viime vuosina osoittanut merkkejä uuden, epävirallisen valtionideologian kehittämisestä, joka pyrkii mobilisoimaan yhteiskunnan yhtenäisen kansallisen narratiivin taakse. Tämä strateginen ja hienovarainen prosessi ammentaa inspiraatiota Neuvostoliiton historiallisesta perinnöstä, erityisesti toisen maailmansodan – tai Venäjällä ”suuren isänmaallisen sodan” – voitokkaasta muistosta. Sergei Šoigun, Venäjän turvallisuusneuvoston sihteerin, tuore kirjoitus Rossijskaja gazetassa korostaa tätä kehitystä, jossa historiallista … Jatka lukemista Venäjän ideologinen nousu: Historiallisen narratiivin uudelleenmuotoilu

Donald Trumpin uudelleenvalinta Yhdysvaltain presidentiksi on herättänyt laajaa keskustelua siitä, onko hänen talous- ja geopoliittinen linjansa viimeinen yritys pelastaa Yhdysvaltain asema maailmanjohtajana – vai pikemminkin kiihtyvä askel kohti sen lopullista rappeutumista. Sergei Glazjevin, venäläisen taloustieteilijän, Venäjän tiedeakatemian jäsenen ja entisen Euraasian talousunionin komissaarin, analyysi Trumpin politiikasta tarjoaa kiinnostavan näkökulman siihen, miten Yhdysvallat yrittää hallita globaalin … Jatka lukemista Trumpin talouspolitiikka: Indoamerikka vai dollarivallan tuho?

Leonid Savinin mukaan Yhdysvallat pyrkii säilyttämään vaikutusvaltaansa moninapaisessa maailmassa, mutta sen keinot ovat muuttuneet. Pehmeämpi retoriikka (kuten ’globaali johtajuus’) on Trumpin kaudella korvautunut avoimella konfrontaatiolla – Grönlannin, Kanadan ja NATO:n kiistat ovat heikentäneet transatlanttisia suhteita. Samalla Yhdysvallat on horjuttanut kansainvälisiä instituutioita (WHO, WTO, ICC) vetäytymisillään. Savinin mielestä nämä toimet liittyvät "suoraan moninapaisuuden kasvuun, joka jatkuu … Jatka lukemista Moninapaisuuden trendi ja dekolonisaatio: Länsikeskeisyyden haastaminen

Informaatiosodankäynnin aikakaudella osapuolet muokkaavat käsityksiämme konflikteista strategisella viestinnällä, jolla kilpaillaan vallasta ja legitiimiydestä. Ukrainan sota on tästä erinomainen esimerkki: Yhdysvallat ja NATO, Venäjä sekä Ukraina itse rakentavat kilpailevia narratiiveja, joiden kerronta pelkistää monimutkaista konfliktia. Strategisesta viestinnästä on tullut keskeinen ase, joka usein ohittaa perinteisen sodankäynnin merkityksen. Venäjän virallinen kerronta Ukrainan konfliktista oikeuttaa sen toimia. Moskova … Jatka lukemista Ukrainan narratiivisota: Strateginen viestintä globaalin järjestyksen murroksessa

Ukrainan konflikti, joka kärjistyi sodaksi helmikuussa 2022, paljastaa globaalin geopolitiikan monimutkaisen ja raadollisen luonteen. Suurvaltojen strategiset intressit, nationalistiset ideologiat ja paikalliset valtataistelut kietoutuvat yhteen, uudelleenmäärittäen Euroopan turvallisuusympäristöä ja korostaen Ukrainan haavoittuvuutta valtiona, joka on jäänyt idän ja lännen kilpailevien vaikutuspiirien puristukseen. Venäjä pyrkii estämään Ukrainan integroitumisen länsimaisiin rakenteisiin, kuten sotilasliitto Natoon ja Euroopan unioniin, joita … Jatka lukemista Azovista denatsifikaatioon? Geopolitiikan ja radikalismin risteymä Ukrainan sodassa