Vladimir Putinin valtakaudella Venäjä on pyrkinyt vahvistamaan asemaansa globaalissa teknologiakilpailussa, ja tekoäly on noussut keskeiseksi osaksi tätä strategiaa. Venäjä on kehittänyt huomattavasti teknologista osaamistaan, mikä näkyy paitsi strategisissa investoinneissa myös konkreettisissa innovaatioissa. Digitaalinen hallinto – päätöksenteko teknisten asiantuntijoiden ja tietojärjestelmien ohjaamana – on yhä näkyvämpi osa valtion politiikkaa.
Venäjä on panostanut tekoälyyn erityisesti puolustus-, turvallisuus- ja valvontateollisuuden aloilla, mutta myös siviilisektorilla on nähty lupaavia edistysaskeleita. Vuonna 2019 julkaistu kansallinen tekoälystrategia asetti kunnianhimoisen tavoitteen: tekoälystä tulee keskeinen tekijä talouden ja armeijan kehityksessä.
Kremlin tukema Skolkovon innovaatiokeskus Moskovassa on noussut kansainvälisesti tunnetuksi teknologiakehityksen keskukseksi, joka edistää koneoppimista ja data-analytiikkaa. Keskuksen hankkeet, kuten tekoälypohjaiset diagnostiikkatyökalut terveydenhuoltoon, ovat luoneet uusia työpaikkoja tutkijoille ja teknologia-asiantuntijoille, tukien Venäjän tavoitetta rakentaa osaamispohjaista taloutta.
Venäjä on edistynyt merkittävästi generatiivisen tekoälyn kehittämisessä, mistä esimerkkinä on finanssipalveluyritys Sberbankin luoma GigaChat. Tämä venäjänkielisiin tarpeisiin suunniteltu tekoälymalli kilpailee kansainvälisten vastineidensa, kuten ChatGPT:n, kanssa ja se on otettu käyttöön monilla sektoreilla, kuten asiakaspalvelussa, koulutuksessa ja julkisissa palveluissa.
GigaChat vähentää Venäjän riippuvuutta ulkomaisista teknologia-alustoista ja tukee kansallista tavoitetta vahvistaa digitaalista suvereniteettia. Sen kehitys on luonut kysyntää ohjelmistokehittäjille, datatieteilijöille ja koulutusalan asiantuntijoille, jotka kehittävät esimerkiksi tekoälypohjaisia oppimisohjelmia.
Toinen merkittävä innovaatio on Yandexin kehittämät itseohjautuvat ajoneuvot, joita on testattu Moskovan ja Pietarin kaduilla. Nämä autonomiset järjestelmät osoittavat Venäjän kykyä innovoida myös fyysisen teknologian saralla, parantaen logistiikan tehokkuutta ja liikenneturvallisuutta.
Projekti on luonut uusia asiantuntijarooleja, kuten etävalvontaan ja reittisuunnitteluun keskittyviä tehtäviä, jotka tukevat Venäjän tavoitetta modernisoida infrastruktuuriaan. Yandexin kehitystyö vahvistaa maan asemaa globaalissa teknologiakilpailussa ja tukee kansallisia pyrkimyksiä kohti älykkäämpää ja tehokkaampaa yhteiskuntaa.
Lisäksi Cognitive Pilot -yhtiön kehittämät älykkäät ratkaisut maataloussektorille osoittavat Venäjän teknologista edistystä. Autonomiset traktorit ja sadonkorjuukoneet tehostavat tuotantoa ja vähentävät fyysisen työn tarvetta, mikä vahvistaa elintarviketurvaa ja modernisoi maataloutta. Nämä innovaatiot luovat kysyntää teknologia-asiantuntijoille, jotka kehittävät ja ylläpitävät näitä järjestelmiä. Cognitive Pilotin ratkaisut havainnollistavat, kuinka tekoäly voi muuttaa perinteisiä aloja ja tukea Venäjän kykyä vastata globaaleihin haasteisiin teknologian avulla.
Valtion digitalisaatio vaikuttaa jo nyt monin tavoin venäläisten arkeen. Älykaupunkihankkeet hyödyntävät tekoälyä liikenteen ohjauksessa, energian optimoinnissa ja palvelujen automatisoinnissa. Esimerkiksi Moskovan metro käyttää tekoälyä ennustamaan ruuhkia ja optimoimaan aikatauluja, parantaen miljoonien kaupunkilaisten liikkumista. Gosuslugi-portaali tehostaa viranomaispalveluita, kuten passihakemuksia ja verotusta, byrokratiaa vähentäen.
Tekoälyn kehitys Venäjällä on tiukasti valtion ohjaamaa, toisin kuin länsimaissa, joissa yritykset usein johtavat kehitystä. Länsimaissakin tekoälyä käytetään kuitenkin yhä enemmän hallintojärjestelmissä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Euroopassa kasvojentunnistusteknologiaa ja data-analytiikkaa hyödynnetään turvallisuuspalveluissa ja kaupallisissa sovelluksissa, mikä herättää kysymyksiä yksityisyydestä.
Länsimaissa tekoälyn kehitystä ohjaavat usein suuret teknologiayritykset, mutta valtioiden ja yritysten välinen yhteistyö turvallisuusasioissa hämärtää eroa Venäjän malliin. Tämä haastaa käsitystä, että länsimaiden lähestymistapa olisi täysin vapaa vastaavista kontrollimekanismeista, sillä tekoälyä käytetään yhä enemmän myös valvonnassa ja turvallisuudessa.
Venäjällä yritykset ja tutkijat toimivat tiiviissä yhteistyössä turvallisuuspalvelujen kanssa, ja innovaatiot kohdennetaan ensisijaisesti valtion tarpeisiin. Esimerkiksi Moskovan kasvojentunnistusverkosto on yksi maailman kehittyneimmistä, ja sitä on käytetty menestyksekkäästi rikosten ehkäisyssä, vaikka se on synnyttänyt myös keskustelua yksityisyydensuojasta. Koronaviruspandemian aikana käyttöön otetut QR-koodijärjestelmät laukaisivat niin ikään kiistoja yksilönvapauksien rajoituksista.
EU:n ja Ukrainan väitteiden mukaan tekoälyä hyödyntävät propagandatyökalut, kuten botit ja syväväärennökset (deepfakes), ovat olleet osa Venäjän informaatiosotaa. Tuoreimpien tietojen mukaan Venäjä on käyttänyt tekoälyä levittääkseen kohdennettua informaatiota sekä kotimaassa että kansainvälisesti, esimerkiksi Pravda-sivustojen kautta, jotka toimivat yli 80 maassa. Tämä herättää lännessä huolta informaatiovaikuttamisesta mutta osoittaa myös Venäjän kykyä hyödyntää tekoälyä monimutkaisissa digitaalisissa operaatioissa.
Kriitikot pelkäävät, että digitaalinen hallinto voi vahvistaa autoritaarisia rakenteita, koska tekoälyjärjestelmien läpinäkyvyys ja eettiset standardit ovat usein puutteellisia. Esimerkiksi viranomaisten tekoälyn käyttö poliittisesti motivoituneissa pidätyksissä herättää ihmisoikeuskysymyksiä. Toisaalta Venäjällä on osoitettu kiinnostusta eettisiin ohjeisiin, ja Skolkovon tutkimuskeskus tutkii tekoälyn vastuullista käyttöä, mikä voisi lisätä luottamusta tulevaisuudessa.
Venäjän teknologinen kehitys kohtaa haasteita, kuten läntiset pakotteet ja osaajien aivovuoto, mutta maa etsii kumppanuuksia esimerkiksi Kiinasta ja Intiasta. Venäläis-kiinalaiset yhteishankkeet tekoälyn ja 5G-teknologian kehittämiseksi luovat uusia mahdollisuuksia, vahvistaen Venäjän asemaa globaalissa kilpailussa.
Venäjän tekoälykehitys osoittaa maan kyvyn sopeutua globaaleihin haasteisiin ja hyödyntää teknologiaa kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla digitaalisen hallinnon – negatiivisessa sävyssä usein esitetyn teknokratian – kasvu voi herättää vastarintaa, jos kansalaiset kokevat yksityisyytensä ja vapautensa uhatuiksi.
Venäjän, kuten muidenkin digitaalisen murroksen keskellä olevien maiden, on löydettävä tasapaino teknologisen kehityksen, eettisten standardien ja kansalaisten luottamuksen välillä. Kansainvälinen yhteistyö ja kotimaisen osaamisen kehittäminen ovat avainasemassa kilpailukyvyn säilyttämiseksi.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että tekoälyn ja digitaalisen hallinnon nousu Putinin Venäjällä muovaa niin arkea kuin politiikkaakin. Se tarjoaa tehokkaita työkaluja yhteiskunnan kehittämiseen, mutta kehityksen nopeus herättää myös ymmärrettävää huolta. Tulevaisuuden yhteiskuntajärjestys riippuu ratkaisevasti siitä, onnistutaanko löytämään kestävä tasapaino innovaation, julkisen kontrollin, läpinäkyvyyden ja yksilönvapauksien välillä.
Geopoliittisesta näkökulmasta Venäjän mahdollisuudet riippuvat juuri tästä tasapainosta. Jos maa onnistuu yhdistämään teknologisen edistyksen ja eettiset periaatteet, sen asema tekoälyvallankumouksen suunnannäyttäjänä voi vahvistua. Tällainen skenaario voisi avata uuden aikakauden Venäjän digitaaliselle suvereniteetille ja globaalille vaikutusvallalle.
geopolarium.com 