Ukrainan (tai sen läntisten taustavoimien) toteuttama drooni-isku Venäjän strategisiin ilmavoimiin merkitsi uutta ja vaarallista käännekohtaa meneillään olevassa konfliktissa. Operaatio, joka kohdistui Venäjän ydinasekykyisiin pommikoneisiin, kuten Tu-95- ja Tu-22M3-koneisiin, oli Ukrainan suurin pitkän kantaman hyökkäys sodan aikana ja ensimmäinen kerta, kun globaalin ydinasevallan strategista ilmakapasiteettia vastaan hyökättiin näin suoraan.
Uusi START -sopimus, joka on voimassa vuoteen 2026 mutta jonka tarkastukset Venäjä on keskeyttänyt, edellyttää strategisten ydinpommittajien sijaintitietojen jakamista ja niiden todentamista satelliittivalvonnalla, mikä tekee iskusta arkaluonteisen heikentäen sopimuksen avoimuusvaatimusten noudattamista. Iskut eivät yksinään muuta sodan kulkua, mutta ne lisäävät epävakautta, erityisesti kun kyse on ydinasepelotteen säilyttämisestä ja strategisen tasapainon ylläpitämisestä.
Operaatiossa, jota kutsutaan ’hämähäkinverkoksi’, hyödynnettiin 117 droonia ja aiheutettiin arviolta seitsemän miljardin dollarin vahingot. Tämä ilmentää asymmetrisen sodankäynnin kehittynyttä muotoa, jossa suurvaltoja haastetaan innovatiivisilla menetelmillä, mutta samalla se voi johtaa vastareaktioiden kierteeseen, joka uhkaa muitakin kuin sotaa suoraan käyviä valtioita. Venäjä on jo vastannut omilla iskuillaan ja saattaa jatkaa kyberhyökkäyksillä tai taloudellisella painostuksella länsimaita vastaan.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on sisäpoliittisesti ahtaalla, sillä perääntyminen tällaisen hyökkäyksen jälkeen voisi heikentää hänen asemaansa kotimaassa. Rauhanneuvottelut Istanbulissa jatkuvat jännitteiden keskellä, ja kovan linjan edustajat Venäjällä ovat vaatineet taktisten ydinaseiden käyttöä. On mahdollista, että Venäjä pyrkii osoittamaan voimansa myös Ukrainan länsimaisille tukijoille, erityisesti Yhdysvalloille ja Britannialle. Tällainen kehitys voi nopeasti riistäytyä käsistä, kun osapuolet eivät kykene ennakoimaan toistensa reaktioita järkevästi.
Asymmetrisen eli epäsymmetrisen sodankäynnin tulevaisuus on keskeinen teema tässä konfliktissa. Droonien hyödyntäminen paljastaa, kuinka vakiintuneet sotilaalliset voimasuhteet murenevat, kyseenalaistaen suurvaltojen ylivallan, joka nojaa vanhentuneeseen teknologiseen perustaan. Kansainvälisellä yhteisöllä on edessään kysymys, kykeneekö se vastaamaan uudenlaisiin sotilaallisiin uhkiin, jotka muistuttavat ei-valtiollisten toimijoiden terroristisia taktiikoita, samalla kun jännitteet kiristävät suurvaltojen välejä.
Mikä on Trumpin hallinnon rooli Ukrainan sodan nykyvaiheessa? Toisen presidenttikautensa alussa Trump on ilmaissut haluavansa vetäytyä konfliktista, mutta asiantuntijoiden mukaan iskut eivät olisi toteutuneet ilman Yhdysvaltain merkittävää teknistä tukea ja hiljaista hyväksyntää, mikä herättää kysymyksiä sen osallisuudesta operaation suunnitteluun.
Kansainvälisen yhteisön kyvyttömyys löytää kestäviä ratkaisuja voi johtaa vakaviin seurauksiin, kun teknologinen edistys mahdollistaa ennennäkemättömän tuhovoiman. Geopoliittinen kehityskulku edellyttäisi uudenlaisia lähestymistapoja, joissa sotilaallisia strategioita ja teknisiä innovaatioita arvioidaan kokonaisvaltaisesti niiden vaikutusten valossa – olemme astuneet tuntemattomalle maaperälle, jossa globaalit riskit voivat toteutua odottamattomin tavoin.
geopolarium.com 