Aleksandr Dugin analysoi tuoreessa kirjoituksessaan länsimaiden kulttuurista kehitystä ja Venäjän historiallista roolia. Hänen näkemyksensä asettaa vastakkain länsimaisen modernisaation kriisin ja Venäjän mahdollisuuden säilyttää perinteisempi yhteiskuntamalli, mutta samalla se haastaa lukijan pohtimaan Venäjän omia kipupisteitä. Dugin siteeraa Venäjän tiedeakatemian Euroopan instituutin johtajaa Aleksei Gromykoa, joka on todennut, että "Venäjä muistuttaa nykyään perinteistä Eurooppaa enemmän kuin Euroopan … Jatka lukemista Duginin Venäjä: Sivilisaatiovaltio Euroopan rappion varjossa?

Tekoäly ja biometriset teknologiat muovaavat valtioiden turvallisuusstrategioita ja yhteiskunnallista hallintaa, luoden perustaa teknopolaariselle maailmanjärjestykselle, jossa data, algoritmit ja valvonta määrittävät vallan dynamiikkaa. Tässä ajassa tekoäly on geopoliittinen väline, joka keskittää vaikutusvaltaa niille, jotka hallitsevat laskentatehoa ja biometrisiä järjestelmiä. Tekoälyn yleiskäyttöisyys on muuttanut sen jokaisen toimialan perustaksi ja kiihdyttänyt globaalia kilpailua. Yhdysvalloissa Trumpin hallinnon One Big … Jatka lukemista Kohti teknopolaarista järjestystä – Tekoäly ja biometrinen valvonta valtioiden agendalla

Venäläisessä talous- ja oikeusalan aikakauslehdessä Law-Journal.ru ilmestyi vuonna 2012 poikkeuksellinen artikkeli Капитализация будущего ('Tulevaisuuden pääomittaminen'). Sen kirjoittajina olivat Kremlin nuoremman polven sisäpiiriläiset: hallintopäällikkö Anton Vaino, energia- ja talousneuvonantaja Anton Kobjakov sekä teknologia-asiantuntija Viktor Sarajev. Artikkelin poikkitieteellinen lähestymistapa juontaa juurensa Neuvostoliiton aikaiseen traditioon, jossa filosofia, politiikka ja teknologia kietoutuvat omaleimaiseen kokonaisuuteen. Tämä erottaa sen länsimaisesta diskurssista … Jatka lukemista Noosfääristä informaatiosotaan: Venäjän hybridivaikuttaminen ja nooskooppi-visio

Kompleksisuustieteilijä Peter Turchinin kliodynamiikka ja tieteiskirjailija Isaac Asimovin psykohistoria Säätiö-trilogiassa tarjoavat mielenkiintoisia linssejä, joiden kautta voidaan tarkastella yhteiskunnallisten muutosten syklisyyttä ja vallan dynamiikkaa. Vaikka Turchin perustaa työnsä empiiriseen dataan ja tilastollisiin malleihin, ja Asimovin psykohistoria on fiktiivinen konstruktio, molemmat lähestyvät historiaa systeemisinä prosesseina, joissa suuret mullistukset noudattavat toistuvia kaavoja. Kliodynamiikka on kvantitatiivinen historiantutkimuksen haara, joka … Jatka lukemista Psykohistoria, kliodynamiikka ja Trumpin rooli historiallisten syklien valossa

Eversti Denys Prokopenko, Ukrainan pahamaineisen Azovin pataljoonan komentaja, esittää jyrkän näkemyksen: kolmas maailmansota ei ole enää kaukainen uhka, vaan se on alkanut Ukrainassa, ”uuden sukupolven hybridikonfliktin keskipisteessä”, jo yli kolme vuotta sitten. Hänen mukaansa "sodan ääriviivat alkoivat hahmottua jo kauan sitten". Azovilaisen analyysi kuitenkin sivuuttaa keskeisen näkökulman: Ukraina on vuosien saatossa muuttunut länsimaiden, erityisesti Yhdysvaltojen … Jatka lukemista Azov ja Ukraina: Suurvaltojen sijaissodassa

Israelin pommitukset Damaskoksessa ja sunni-islamistisen Hayat Tahrir al-Šamin (HTS) hallinnon kohteissa, kuten puolustusministeriössä, paljastavat Lähi-idän geopoliittisen pelin karun todellisuuden. Vielä äskettäin Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kätteli ja kehui HTS:n johtajaa Ahmad al-Šaraata, mutta nyt Israel iskee aiemmin tukemaansa ryhmää vastaan. Tämä äkillinen käänne herättää kysymyksiä länsimaiden ja Israelin todellisista aikeista. Virallinen perustelu iskuille – druusivähemmistön … Jatka lukemista Syyrian hävitys: Israelin iskut ja länsimaiden hiljainen hyväksyntä

Perinteinen geopoliittinen ajattelu, joka 1800-luvulla nojasi suurvaltojen kilpailuun ja 1900-luvulla ideologisiin vastakkainasetteluihin, on vähitellen menettämässä merkitystään. Maailmanjärjestys ei enää perustu pelkästään sotilaallisiin tai taloudellisiin valtakeskuksiin, vaan yhä enemmän datan, tekoälyn ja digitaalisten verkostojen hallintaan. Politiikan tutkija Ian Bremmerin mukaan kehitys kulkee kohti ’teknopolaarista maailmanjärjestystä’, jossa globaalit teknologiayritykset nousevat kansallisvaltioiden rinnalle geopoliittisiksi toimijoiksi, jopa niiden vaikutusvallan … Jatka lukemista Teknopolaarinen maailma ja geopolitiikan uudet algoritmit

Rio de Janeirossa äskettäin järjestetty 17. BRICS-huippukokous on herättänyt jälleen keskustelua ryhmän kasvavasta vaikutusvallasta. Tapahtuma jatkoi Goldman Sachsin ekonomisti Jim O’Neillin vuonna 2001 aloittamaa tarinaa, kun hän raportissaan Building Better Global Economic BRICs loi BRIC-termin korostaen Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinan nousua globaaleiksi talousmahdeiksi. Ryhmän historia sai konkreettisen muodon vuonna 2009 maiden ensimmäisessä huippukokouksessa, ja … Jatka lukemista BRICS ja kansainvälinen järjestelmä: Illuusio vaihtoehdosta?

Venäläisen politologin Aleksandr Duginin analyysi Israelin sotateknologisista innovaatioista tarjoaa hälyttävän näkökulman modernin sodankäynnin murrokseen. Hänen mukaansa Israelin kehittyneet valvonta-, kyber- ja tekoälyteknologiat merkitsevät paradigman muutosta, joka haastaa globaalin turvallisuusympäristön ja luo uusia uhkia valtioille, jotka vastustavat läntistä hegemoniaa. Dugin korostaa Israelin teknologisen voiman paljastuneen Lähi-idän konflikteissa, joissa on hyödynnetty ennennäkemättömiä menettelytapoja, kuten tekoälyllä luotuja deepfake-videoita, … Jatka lukemista Aleksandr Dugin ja Israelin teknologinen sodankäynti

Kiinan laajamittaiset satelliittihankkeet, erityisesti Guowang- ja Qianfan-konstellaatiot, ovat herättäneet länsimaissa kiihtyvää huolta. Julkinen keskustelu on kuitenkin harhautunut teknokraattisen retoriikan taakse, jossa päähuomio keskittyy avaruusromun mahdollisiin riskeihin. Tämä diskurssi peittää varsinaisen geopoliittisen ydinkysymyksen: Kiina rakentaa omaa, länsimaisesta kontrollista riippumatonta globaalia tiedonjakeluverkostoa – eikä pyydä siihen lupaa Washingtonilta, Brysseliltä tai länsimaisilta teknologiakorporaatioilta. Länsimainen kritiikki Kiinan satelliittihankkeita kohtaan … Jatka lukemista Avaruuden geopolitiikka: Kiinan satelliittiohjelmat ja Amerikan salaiset alukset

Teknologiayrittäjän ja sijoittajan Peter Thielin näkemykset muodostavat omalaatuisen filosofisen kudelman, jossa Raamatun profetiat, monitieteinen mimeettinen teoria ja transhumanistinen ajattelu kietoutuvat yhteen. Hänen äskettäin New York Timesin haastattelussa esittämänsä näkemykset paljastavat syvän epäluulon nykymaailman kehityssuuntaa kohtaan, mutta myös utopistisen uskon teknologian pelastusvoimaan. Thielin varhaisissa kirjoituksissa yhdistyvät Leo Straussin ja René Girardin teoriat. Straussilta hän on omaksunut … Jatka lukemista Peter Thielin apokalyptinen visio: Tekoäly, teknokratia ja antikristus

Tekoäly (AI, Artificial Intelligence) on muuttamassa 2020-luvun kansainvälistä politiikkaa perusteellisesti. Kyseessä on strateginen resurssi, joka muokkaa valtioiden valtaa, taloutta ja turvallisuuspolitiikkaa. Samalla kun tekoälyn kehitys luo mahdollisuuksia, se myös syventää globaaleja jännitteitä – erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. Tässä kilpailussa kyse ei ole pelkästään teknologiasta, vaan siitä, kuka määrittää tulevaisuuden säännöt. Tekoäly jäljittelee inhimillistä älykkyyttä, … Jatka lukemista Tekoälyn vallankumous: Geopolitiikka algoritmien aikakaudella