Venäläinen Aasian-tuntija ja sinologi Juri Tavrovski pohtii Korean demokraattisen kansantasavallan eli epävirallisesti Pohjois-Korean mahdollista liittymistä Shanghain yhteistyöjärjestöön ja muihin kansainvälisiin järjestöihin, kuten Venäjän johtamaan Kollektiiviseen turvallisuusjärjestöön ja BRICS-maihin, viitaten viimeaikaiseen tiivistyneeseen Venäjän ja Pohjois-Korean yhteistyöhön.
Hän korostaa maiden välisten korkean tason tapaamisten, kuten Venäjän duuman delegaation vierailun Pjongjangiin elokuussa 2024 ja presidentti Putinin sekä Kim Jong-unin neuvotteluiden, osoittavan maiden strategisen kumppanuuden syvenemistä. Kesäkuussa 2024 allekirjoitettu kattava strateginen kumppanuussopimus on Tavrovskin mukaan merkki Pohjois-Korean uudesta kansainvälisestä asemasta, joka avaa sille mahdollisuuksia murtautua ulkopoliittisesta eristyksestä.
Tavrovski viittaa venäläisiin sotilasasiantuntijoihin, jotka jo ennen strategisen kumppanuussopimuksen allekirjoittamista korostivat Pohjois-Korean kansanarmeijan erinomaista taistelukykyä. Hän lainaa tuttua kenraalia, joka Sergei Šoigun ensimmäisen Pjongjangin-vierailun jälkeen luonnehti korealaissotilaita todeten, että ”käytännössä kansanarmeijan miljoona sotilasta vastaa miljoonaa huippukoulutettua ja motivoitunutta erikoisjoukkojen taistelijaa”.
Tavrovskin mukaan Kim Jong-unin johtama armeija on vähintään yhtä vahva kuin Ukrainan armeija ja lukumäärältään sitä suurempi. Vaikka Pohjois-Korea on ollut vuosikymmeniä eristäytyneenä, se on onnistunut kehittämään laajan asevalikoiman, joka kattaa kiväärit, panssarivaunut, ydin- ja vetypommit, hypersooniset ohjukset, miehittämättömät lentokoneet ja sukellusveneet.
Pohjois-Korean sotilaallinen osallistuminen Venäjällä on ollut merkittävää. Tavrovskin mukaan tuhannet korealaissotilaat ovat osallistuneet taisteluihin Venäjän riveissä, osoittaen urheutta ja luotettavuutta. Hän viittaa Putinin kiitoksiin Korean joukoille Voitonpäivän paraatissa 9. toukokuuta 2025 ja arvioi, että niiden toiminta voi jatkua Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueilla. Tämä yhteistyö vahvistaa Venäjän ja Pohjois-Korean sotilaallista liittoumaa, joka Tavrovskin mielestä voi hillitä Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten, kuten Japanin ja Etelä-Korean, aggressiivisia toimia.
Tavrovski korostaa myös Pohjois-Korean mahdollista roolia kansainvälisissä järjestöissä. Hän pitää Korean liittymistä Shanghain yhteistyöjärjestöön ja BRICS-maihin toivottavana. Pohjois-Korean taloudellinen ja tieteellinen potentiaali olisi hänen mukaansa verrattavissa moniin Shanghain yhteistyöjärjestön jäsenmaihin, ja sen asema ydinasevaltana vahvistaisi järjestön asemaa. Tavrovski toteaa, että Korean jäsenyys voisi auttaa maata voittamaan taloudelliset pakotteet ja kohentamaan kansalaistensa elintasoa. Lisäksi hän näkee Pohjois-Korean kokemuksen itsenäisestä kehityksestä inspiroivana muille globaalin etelän maille.
Lopuksi Tavrovski painottaa strategisen kolmion – Venäjän, Kiinan ja Pohjois-Korean – merkitystä globaalissa politiikassa. Hän viittaa Kiinan ja Pohjois-Korean vuonna 1961 solmittuun ystävyys- ja yhteistyösopimukseen, joka yhdistettynä Venäjän kanssa solmittuun kumppanuuteen muodostaa vastavoiman länsimaisille liittoumille. Tavrovskin mukaan Pohjois-Korean integroiminen kansainvälisiin järjestöihin ei ainoastaan vahvistaisi sen asemaa, vaan myös lisäisi Shanghain yhteistyöjärjestön, Kollektiivisen turvallisuusjärjestön ja BRICS-maiden globaalia vaikutusvaltaa.
Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un osallistuu Kiinan pääkaupungissa Pekingissä ensi viikon keskiviikkona järjestettävään sotilasparaatiin, joka juhlistaa toisen maailmansodan päättymisen 80. vuosipäivää. Myös Venäjän presidentti Vladimir Putin osallistuu tilaisuuteen, joten olisiko tämä jälleen yksi merkki siitä, että Pjongjang integroituu Moskovan ja Pekingin strategiseen liittoumaan?
