Moskovassa järjestettävän Maailman atomiviikon (25.–28.9.2025) yhteydessä pidetty Globaali atomifoorumi on koonnut yhteen edustajia yli sadasta maasta. Tapahtuma, joka juhlistaa myös Venäjän ydinteollisuuden 80-vuotista taivalta, on kerännyt tuhansia asiantuntijoita Kansantalouden saavutusten näyttelykeskukseen (VDNH). Foorumin ohjelma, jonka teemana on Uudesta teknologisesta paradigmasta uuteen maailmankuvaan, sisältää pyöreän pöydän keskusteluja, joissa asiantuntijat, päättäjät ja teollisuuden johtajat pohtivat ydinteknologian tulevaisuutta. … Jatka lukemista Putin ja uusi teknologinen järjestys: Geopolitiikka atomienergian näyttämöllä

Pohjoisen jäämeren halki kulkevan merireitin löytäminen on kiehtonut tutkimusmatkailijoita vuosisatojen ajan. Kuitenkin vielä vain vuosikymmen sitten länsimainen laivanvarustusteollisuus piti säännöllistä arktista konttikuljetusta toteuttamiskelvottomana maantieteellisten ja geopoliittisten esteiden takia. Maailman ensimmäinen Kiina-Eurooppa-arktinen kauppareitti (China-Europe Arctic Express) avattiin virallisesti 23. syyskuuta 2025, kun konttialus MS Istanbul Bridge lähti Kiinan Ningbo-Zhoushan-satamasta kohti Iso-Britannian Felixstowea. Yli 4 800 standardikontin … Jatka lukemista Polaarisen silkkitien avaus: Arktinen Kiina–Eurooppa-reitti ja globaalin logistiikan uusi aikakausi

Presidentti Donald Trump piti Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa puheen, joka noudatti hänen tunnusomaista tyyliään: itsensä korostamista, kansainvälisten instituutioiden kritiikkiä ja hyökkäävää poliittista sanastoa. Trump leimasi YK:n tehottomaksi, kuvasi maahanmuuttoa hallitsemattomaksi uhaksi ja kutsui ilmastopolitiikkaa 'huijaukseksi', kyseenalaistaen näin monenkeskisen yhteistyön perustan. Impulsiiviselta vaikuttava puheenvuoro paljasti kuitenkin pyrkimyksen vahvistaa Yhdysvaltojen globaalia asemaa. Trump korosti puheessaan Yhdysvaltojen sotilaallista ja … Jatka lukemista Trumpin provokaatiot: Epätoivon retoriikkaa vai geopoliittista strategiaa?

Teknologinen kehitys on kautta historian muokannut sodankäynnin luonnetta, ja tekoäly edustaa seuraavaa suurta harppausta tässä kehityksessä. Kuten panssarivaunut, hävittäjälentokoneet ja ydinaseet aikoinaan, tekoälyn integrointi sotilasjärjestelmiin antaa merkittävän strategisen edun niille, jotka hyödyntävät sitä tehokkaasti. Tekoäly kiihdyttää taistelutoimintaa tehostamalla OODA-silmukkaa (observe - havaitse, orient - suunnista, decide - päätä, act - toimi), joka kuvaa päätöksentekoprosessia. Erityisesti … Jatka lukemista Tekoäly sodankäynnin mullistajana

The core issue of transhumanism is not technological but philosophical-psychological: the belief that the technological singularity—a hypothetical moment when artificial intelligence not only surpasses human cognitive capacities but triggers an uncontrollable trajectory toward superintelligence—could be a manageable and harmonious process. The singularity, often described as a pivotal convergence of humanity and technology, is premised on … Jatka lukemista Intelligence Explosion and Singularity: Toward a Transhuman Future

Transhumanismin keskeisin ongelma ei ole teknologinen, vaan filosofis-psykologinen: uskomus, että teknologinen singulariteetti – hypoteettinen hetki, jolloin tekoäly ei ainoastaan ylitä ihmisälyn kognitiivisia kykyjä, vaan käynnistää hallitsemattoman kehityskulun kohti superälyä – olisi hallittavissa oleva ja harmoninen prosessi. Singulariteetti, jota on kuvattu ihmiskunnan ja teknologian sulautumisen käännekohdaksi, perustuu eksponentiaaliseen teknologiseen kasvuun, mutta sen hallittavuus on kyseenalainen. Tämä … Jatka lukemista Älyräjähdys ja singulariteetti: Kohti transhumaania tulevaisuutta

Perinteinen geopoliittinen analyysi on pitkään ennustanut maailmanjärjestyksen siirtyvän Yhdysvaltain johtamasta yksinapaisesta järjestelmästä moninapaiseen maailmaan, jossa useat suurvallat – kuten Kiina, Intia ja Venäjä – tasapainottavat toisiaan. Toive aidosta moninapaisuudesta, jossa erilaiset sivilisaatiot ja valtiomallit voisivat kukoistaa tasa-arvoisessa vuorovaikutuksessa, vetoaa erityisesti heihin, jotka tunnistavat länsimaisten instituutioiden heikkoudet, kaksinaismoralismin ja geopoliittiset epäonnistumiset. Kuitenkin tämä viitekehys nojaa maailmankuvaan, … Jatka lukemista Moninapainen maailma vai teknopolaarinen valta?

Tekoälyn kehitys on käynnistänyt investointiaallon teknologiasektorilla. Suuryritykset, kuten Microsoft, Meta, Amazon ja Google, ovat panostaneet kielimalleihin, laskentatehoon, puolijohdeteknologiaan ja datakeskuksiin. Näiden investointien taloudellinen kannattavuus on kuitenkin epävarma. Kiinalaisen DeepSeekin kaltainen innovaatio osoittaa, että globaalissa kilpailussa menestymiseen ei aina tarvita valtavia resursseja. Mediassa leviävät narratiivit tekoälyn mullistavasta potentiaalista jakautuvat ääripäihin: utopistisiin visioihin, jotka ennustavat tekoälyn ratkaisevan … Jatka lukemista Teknofasismin nousu Trumpin Amerikassa

Länsimaisen hegemonian hiipuminen ilmenee systemaattisena eettisten ja oikeudellisten rakenteiden rapautumisena. Perinteiset kansainväliset periaatteet ja sopimukset murenevat strategisten pyrkimysten ja pragmaattisen politiikan paineessa. Tämä prosessi noudattaa historiallista mallia, jota kulttuurikriitikot ovat kuvanneet sivilisaation elinkaaren loppuvaiheeksi. Israelin äskettäinen hyökkäys vastarintaliike Hamasin johtohahmoja vastaan Qatarin Dohassa konkretisoi tätä eskaloituvaa kehitystä. Iskun kohteeksi joutuivat Yhdysvaltain välityksellä neuvotteluihin houkutellut osallistujat. … Jatka lukemista Villin lännen poliittinen väkivalta – Miten heikentyvä hegemonia synnyttää turvallisuusvaltion

Globalisaation loppua on ennustettu 2000-luvun kriisien, kuten syyskuun 11. päivän iskujen, finanssikriisin ja koronapandemian myötä. Strategia-analyytikko Parag Khanna kuitenkin väittää, että globalisaatio ei hiivu, vaan muuttaa muotoaan Aasian noustessa sen keskipisteeksi. Vaikka Khannan visio Aasian roolista on vakuuttava, globalisaation tulevaisuus on monimutkainen suurvaltojen teknologisen kilpailun ja sen luomien jakolinjojen vuoksi. Khanna kuvaa globalisaatiota verkostojen rakentumisena, … Jatka lukemista Aasian nousu ja globalisaation tulevaisuus

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Kiinan presidentti Xi Jinping ovat herättäneet kansainvälistä huomiota keskusteluillaan bioteknologiasta ja kuolemattomuuden tavoittelusta. Kiinan televisioyhtiö CCTV:n lähetys tallensi presidenttien ajatuksenvaihtoa Putinin ja Xin kävellessä Pekingin keskustassa, matkalla sotilasparaatiin. Keskustelussa Xi mainitsi, että "aiemmin ihmiset harvoin elivät 70 vuotta vanhemmiksi, mutta nykyään 70-vuotiaana ollaan vielä lapsia". Putin puolestaan korosti bioteknologian kehityksen … Jatka lukemista Bioteknologiaa ja kuolemattomuuden tavoittelua – Putinin ja Xin keskustelu

Kiinan toisen maailmansodan päättymisen 80-vuotisjuhlan paraati oli visuaalisesti ja symbolisesti vaikuttava tapahtuma, joka ilmensi paitsi historiallista muistia myös Kiinan nykyistä geopoliittista itsetuntoa. Tämä spektaakkeli, joka korosti kansallista yhtenäisyyttä ja sotilaallista mahtia, ei ollut pelkkä muistojuhla, vaan keino vahvistaa valtion legitimiteettiä historiallisella narratiivilla. Jos olemme siirtymässä pois toisen maailmansodan jälkeen luodusta liberaalista länsikeskeisestä kansainvälisestä järjestyksestä, voisiko … Jatka lukemista Uusi globaali narratiivi – Geopoliittisesta menneisyydestä monenkeskiseen tulevaisuuteen

The speculations of Western futurists about artificial intelligence often appear visionary, bordering on the realm of science fiction. In their 2023 article, Propositions Concerning Digital Minds and Society, Nick Bostrom and Carl Shulman imagine a future where advanced AI entities are integral to society, prompting profound ethical and philosophical questions. Bostrom and Shulman argue that … Jatka lukemista The Moral Status of AI – Bostrom and Shulman’s Digital Minds

Tekoälyn mahdollisuuksia pohtivien länsimaisten futuristien näkemykset voivat tuntua silkalta tieteisfantasialta. Nick Bostrom ja Carl Shulman ottavat artikkelissaan Propositions Concerning Digital Minds and Society (2023) spekulatiiviseksi lähtökohdakseen tulevaisuuden, jossa kehittyneet tekoälyolennot ovat osa yhteiskuntaa. Bostromin ja Shulmanin mukaan tekoälyn nopea kehitys haastaa meidät pohtimaan jo lähestyvää aikakautta, jossa tietoiset digitaaliset mielet eivät ole ainoastaan arkipäivää, vaan … Jatka lukemista Tekoälyn moraalinen status – Bostromin ja Shulmanin digitaaliset mielet

BRICS-maat – Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka sekä muut ryhmän jäsenet – ovat nousemassa globaaleiksi tekoälyvaikuttajiksi, jotka haastavat länsimaiden teknologista ylivaltaa. Yhdistämällä taloudelliset resurssit, monimuotoiset osaamispohjat ja strategiset visiot nämä maat rakentavat suvereenia ja inklusiivista teknologiaekosysteemiä, joka muokkaa teknopolaarista tulevaisuutta globaalin idän ja etelän tarpeiden pohjalta. Tässä kehityksessä Kiina on ottanut selkeän johtoaseman. Stanfordin … Jatka lukemista Teknopolaarinen maailmanjärjestys: BRICS-maat tekoälyn suunnannäyttäjinä