Bioteknologiaa ja kuolemattomuuden tavoittelua – Putinin ja Xin keskustelu

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Kiinan presidentti Xi Jinping ovat herättäneet kansainvälistä huomiota keskusteluillaan bioteknologiasta ja kuolemattomuuden tavoittelusta. Kiinan televisioyhtiö CCTV:n lähetys tallensi presidenttien ajatuksenvaihtoa Putinin ja Xin kävellessä Pekingin keskustassa, matkalla sotilasparaatiin.

Keskustelussa Xi mainitsi, että ”aiemmin ihmiset harvoin elivät 70 vuotta vanhemmiksi, mutta nykyään 70-vuotiaana ollaan vielä lapsia”. Putin puolestaan korosti bioteknologian kehityksen mahdollistavan elinten jatkuvan vaihdon, mikä voisi johtaa jopa kuolemattomuuteen. Xi lisäsi, että jotkut ennustavat tämän vuosisadan aikana ihmisten elävän jopa 150-vuotiaiksi.

Länsimediassa näitä pohdintoja on käsitelty sensaatiomaisesti, mutta aihepiiri ei ole yksinomaan autoritaarisiksi miellettyjen johtajien kiinnostuksen kohde. Bioteknologia ja siihen kytkeytyvä transhumanistinen ajattelu – ihmisen fyysisten ja kognitiivisten rajojen ylittäminen teknologian avulla – ovat nousseet globaaleiksi keskustelunaiheiksi, jotka ulottuvat valtioiden strategioista filosofisiin ja eettisiin teemoihin.

Transhumanismi on filosofia ja liike, joka pyrkii hyödyntämään teknologiaa ihmisen kykyjen ja elinajan pidentämiseksi. Termin esitteli ensimmäisenä englantilainen biologi Julian Huxley vuonna 1927, ja liike sai nykyisen muotonsa 1900-luvun lopulla teknologisen kehityksen myötä. Geenimuokkaus (esim. CRISPR, clustered regularly-interspaced short palindromic repeats), tekoäly, kyberneettiset implantit ja nanoteknologia mahdollistavat paitsi terveyden parantamisen myös eliniän radikaalin pidentämisen tai jopa kuolemattomuuden tavoittelun.

Vaikka nämä ideat saattavat kuulostaa tieteisfiktiolta, tutkimus on jo tuottanut konkreettisia tuloksia: esimerkiksi NAD+-molekyylien ja sirtuiinien aktivointi on osoittanut lupaavia tuloksia ikääntymisen hidastamisessa eläinkokeissa. Tämä kehitys on siirtynyt laboratorioista valtioiden strategisiin suunnitelmiin, sillä bioteknologia nähdään paitsi tieteenalana myös kansallisen kilpailukyvyn välineenä.

Putinin ja Xin viittaukset bioteknologiaan heijastavat laajempaa globaalia trendiä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Piilaakson teknologiayritykset, kuten Googlen emoyhtiö Alphabet, investoivat miljardeja ikääntymisen tutkimukseen (esim. Calico Labs). Singaporessa ja Etelä-Koreassa valtio tukee bioteknologian kehitystä osana innovaatiostrategioita.

Kiinassa bioteknologia on integroitu kansalliseen turvallisuusstrategiaan, mutta se kytkeytyy myös valvontamekanismeihin, kuten geenitietokantoihin ja biometriseen seurantaan, mikä herättää huolta länsimaissa. Venäjällä Putinin kiinnostus bioteknologiaan voi kuvastaa pyrkimystä pysyä mukana globaalissa kilpailussa.

Bioteknologian kehityksellä on merkittäviä poliittisia vaikutuksia. Geenimuokkaus voisi teoriassa mahdollistaa fyysisesti tai kognitiivisesti optimoitujen sotilaiden kehittämisen, työvoiman terveyden parantamisen tai poliittisten johtajien toimintakyvyn pidentämisen.

Kiinassa valtio-ohjattu teknologinen kehitys tukee näitä päämääriä, kun taas länsimaissa korostetaan eettisiä kysymyksiä: kuka pääsee hyötymään elinajan pidentämisestä, ja johtaako teknologia eriarvoisuuden kasvuun, jos vain suurituloisilla on varaa kehittyneisiin hoitoihin? Nämä kysymykset asettavat valtioille paineita kehittää paitsi teknologiaa myös eettisiä ja lainsäädännöllisiä kehyksiä.

Länsimediassa Putinin ja Xin keskustelut on tulkittu uhkana, mikä osoittaa pelkoa Euraasian valtojen teknologisesta kehityksestä. Kiinan geenimuokkauskokeet, kuten vuonna 2018 syntyneet, CRISPR -tekniikalla geneettisesti muunnellut vauvat, osoittavat maan valmiutta ottaa riskejä. Venäjällä vastaava kehitys on toistaiseksi vähäistä (tai salaista), mutta Putinin retoriikka viittaa henkilökohtaiseen ja strategiseen kiinnostukseen.

Länsimaiden reaktioissa on kuitenkin havaittavissa kaksinaismoralismia: Yhdysvallat ja Euroopan maat investoivat itse massiivisesti bioteknologiaan, ja transhumanistiset ideat ovat saaneet jalansijaa amerikkalaisissa teknologiayrityksissä. Lännen kilpailijavaltioiden kiinnostus samaan teknologiaan koetaan kuitenkin ideologiseksi uhaksi, mikä todistaa bioteknologian olevan myös poliittinen taistelukenttä.

Putinin ja Xin huomautukset elinsiirtoihin ja jopa fyysiseen kuolemattomuuteen liittyen eivät ole poikkeuksellisia, vaan osa globaalia kehitystä, jossa transhumanistiset ideat kytkeytyvät neljänteen teolliseen vallankumoukseen. Tämä teknologinen murros yhdistää bioteknologian, tekoälyn ja datavetoiset teknologiat, muuttaen yhteiskuntia ja valtioiden välistä kilpailua. Bioteknologia ei ole vain terveydenhuollon väline, vaan keskeinen tekijä kansallisen turvallisuuden ja taloudellisen vallan vahvistamisessa.

Esimerkiksi Kiinan investoinnit geenimuokkaukseen ja tekoälyyn sekä Yhdysvaltojen panostukset biotieteisiin osoittavat, että teknologinen etumatka on poliittinen tavoite. Samalla neljäs teollinen vallankumous nostaa esiin eettisiä haasteita, kuten teknologisen eriarvoisuuden ja yhteiskuntien polarisoitumisen riskit, jotka vaativat globaalia koordinaatiota.

Bioteknologia voi muuttaa valtioiden välistä kilpailua ja yhteiskuntien rakennetta. Länsimedian kohu heijastaa huolta teknologisen vallan jakautumisesta, mutta samalla se muistuttaa, että transhumanismin kysymykset ovat syvästi poliittisia.

Tulevaisuudessa bioteknologian kehitys voi määrittää, kuka hallitsee ihmisyyden tulevaisuutta. Politiikan tutkijoiden ja päättäjien on ymmärrettävä näiden teknologioiden strategiset ulottuvuudet ja varauduttava niiden tuomiin mahdollisuuksiin ja riskeihin.