Digitalisaatio on saavuttanut uuden vaiheen: sen lupauksia ei enää myydä utopioina, vaan ne ovat muuttumassa pakollisiksi edellytyksiksi yhteiskuntakelpoisuudelle. Älyteknologian toimintalogiikka on jo niin itsestään selvää, että sen vastustaminen vaikuttaa järjettömältä. Kansalle digiloikka myydään arkea helpottavana apuvälineenä, mutta samalla se luo puitteet autoritaariselle teknokraattiselle tulevaisuudelle. Uusi maailmanjärjestys on ihmisyyden ylittävän koneiston hallitsema – teknokraattien visioima sähköinen … Jatka lukemista Näkymättömän käden koodi – Kyberkapitalismin mahdollinen dystopia

Tekoälyteknologian kehitys on edennyt eksponentiaalisesti laskentatehon, datamäärien ja mallien koon kasvun myötä. Suuret kielimallit, kuten GPT-sarjan versiot tai Grok-mallit, tuottavat ihmismäistä tekstiä, ratkaisevat monimutkaisia ongelmia ja simuloivat luovaa ajattelua rajatuissa tehtävissä. Tämä on synnyttänyt liioitellun optimistisia ennusteita yleisen tekoälyn kehittämisestä, jossa koneen odotetaan saavuttavan kyvyn oppia ja soveltaa tietoa millä tahansa älyllisen toiminnan alueella. Monet … Jatka lukemista Tekoälyn talviaika: Onko superäly yhä vuosikymmenten päässä?

Kiinan kommunistisen puolueen hiljattain päättynyt puoluekokous vahvisti maan sitoutumisen pitkäjänteiseen kehitykseen, kumoten länsimaisten analyytikoiden spekulaatiot dramaattisista mullistuksista tai sisäisestä hajaannuksesta. Kokouksen tulokset korostivat jatkuvuutta ja strategista johdonmukaisuutta, jotka ovat leimanneet presidentti Xi Jinpingin aikaa. Kiina on nykyään globaali laboratorio, jossa länsimaiset teollisen kehityksen mallit on laajennettu systemaattisiksi kokeiluiksi. Puoluekokous hyväksyi 15. viisivuotissuunnitelman luonnoksen vuosille 2026–2030 … Jatka lukemista Kiinalainen tulevaisuus – Uuden viisivuotissuunnitelman tarkastelua

Euroopan unionin äskettäinen huippukokous Brysselissä paljasti unionin sisäisen hajaannuksen ja taloudellisen itsepetoksen. Belgian pääministeri Bart De Weverin jyrkkä vastustus Venäjän jäädytettyjen varojen takavarikoinnille oli ainoa rationaalinen päätös tilanteessa, jossa muut jäsenmaat yrittivät siirtää vastuunsa pienelle valtiolle. Noin 300 miljardin euron arvoiset venäläisvarat – joista 185 miljardia euroa on käteisvaroina ja arvopapereina Euroclearin tileillä – eivät … Jatka lukemista Belgian vastarinta: EU:n itsepetos ja Venäjän poliittinen voitto

Sauli Niinistön muistelmateos Kaikki tiet turvaan - Sinnikkään Suomen suunta (WSOY, 2025), esittelee katsauksen Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kulisseihin, mutta lupaavasta nimestään huolimatta teos paljastaa syvällisen ristiriidan. Vaikka Nato-jäsenyyden oli tarkoitus taata rauha, on Suomi sotilasliiton jäsenenä entistä herkemmässä asemassa ja valmistautumassa sotaan. Tämä ironia kyseenalaistaa täysin Niinistön esittämän narratiivin. Mediassa julkaistujen katkelmien perusteella teos … Jatka lukemista Putinin venäläiset vihjeet ja Niinistön länsisuunta: Suomen kyseenalainen turvallisuuspoliittinen käänne

Tekoälyalan räjähdysmäinen kasvu on synnyttänyt odotuksia mullistavista innovaatioista, mutta samalla muodostanut riskialttiin kuplan, joka muistuttaa 1990-luvun lopun IT-kuplaa. Yritykset, kuten OpenAI, ovat investoineet miljardeja tekoälyn kehittämiseen, mutta taloudelliset tappiot ovat merkittäviä, ja sijoittajien odotukset tuotoista ovat siirtyneet kauas tulevaisuuteen – jos ne ylipäätään koskaan toteutuvat. Taloudellinen epävarmuus on ajanut yrityksiä etsimään uusia tapoja kasvattaa käyttäjäkuntaa, … Jatka lukemista Tekoälykupla ja superälyn kaukainen lupaus

Larry Finkin, varainhoitoyhtiö BlackRockin toimitusjohtajan, tuoreet lausunnot tokenisaatiosta – prosessista, jossa fyysiset ja taloudelliset varat, kuten raha tai kiinteistöt, muutetaan digitaalisiksi tokeneiksi lohkoketjussa, eräänlaisessa digitaalisessa tilikirjassa – edustavat paitsi teknologista innovaatiota, myös syvää uhkaa yksilönvapaudelle ja taloudelliselle oikeudenmukaisuudelle. Finkin väite, että ”olemme vasta alussa kaiken tokenisaatiossa”, jossa varallisuus ja jopa henkilökohtainen identiteetti muuntuvat digitaaliseen muotoon, … Jatka lukemista Tokenisaation totalitarismi: Larry Fink ja digitalisoidun kapitalismin agenda

Aleksandr Duginin poliittinen filosofia pyrkii vastaamaan modernin maailman kriisiin venäläisestä näkökulmasta, etsien vaihtoehtoa länsimaiden hegemonian dominoimalle aikakaudelle. Duginin ajattelun juuret löytyvät kuitenkin eurooppalaisista ajattelijoista kuten Julius Evolasta ja René Guénonista sekä Carl Schmittistä ja Martin Heideggeristä. Tämä yhdistelmä osoittaa, ettei hänen ideologiansa rajoitu venäläiseen ajatteluun, vaan on monisyinen yhdistelmä esoterismia sekä poliittista ja eksistentiaalista filosofiaa, … Jatka lukemista Behemot vastaan Leviathan: Aleksandr Duginin antiliberaali liturgia

Nick Landin luonnehdinta pelkästään teknokapitalistisen dystopian profeetaksi saattaa olla nykyisin riittämätön kuvaus. Hänen äskettäinen keskustelunsa venäläisen politologin Aleksandr Duginin kanssa paljastaa, että Shanghaissa asuva brittifilosofi sijoittaa moderniuden kriisin ja kiihtyvyyden paljon vivahteikkaampaan historialliseen, teologiseen ja geopoliittiseen kontekstiin. Land ei hylkää varhaisempia oivalluksiaan, vaan hienosäätää niitä tarjoten analyysin, joka erottaa moderniuden kaksi keskeistä muotoa toisistaan. Land … Jatka lukemista Historian salainen suunnitelma: Nick Landin filosofinen matka akselerationismista eskatologiaan

Englantilaisesta filosofista ja akselerationismin teoreetikosta Nick Landista (s. 1962) on tullut jälleen ajankohtainen hahmo, jonka pohdintoja kuullaan podcasteissa, ja niitä kommentoidaan verkkojulkaisuissa sekä sosiaalisessa mediassa, jossa Land on myös itse läsnä. Hänen ajattelunsa vetoaa niihin, jotka näkevät teknologian vääjäämättömänä kohtalona tai uhkana, joka mullistaa ihmisyyden rajat ja kyseenalaistaa maailmajärjestyksen perustukset. Landin ajattelu on kuin musta … Jatka lukemista Ihmisyyden häviävä horisontti: Nick Landin teknokapitalistinen dystopia

John Smartin transsensiohypoteesi (The Transcension Hypothesis1) tarjoaa radikaalin vastauksen Fermin paradoksina tunnettuun arvoitukseen, joka kysyy, miksi emme ole havainneet merkkejä muista sivilisaatioista, vaikka maailmankaikkeudessa saattaa esiintyä elämälle suotuisia olosuhteita Maan ulkopuolellakin. Hypoteesin mukaan kehittyneet sivilisaatiot eivät ole laajentuneet avaruuteen, vaan transsensoituneet – siirtyneet kohti uusia olemassaolon muotoja. Perinteinen älyllisen elämän etsintä Maan ulkopuolelta (Search for … Jatka lukemista Älykkyyden kosminen kutsumus: Transsensiohypoteesi ja tietoinen maailmankaikkeus

Digitaalisen identiteetin historiallinen kehitys voidaan jäljittää vuoteen 1961, jolloin Massachusetts Institute of Technologyn tutkija Fernando Corbató kehitti käyttäjätunnus- ja salasanajärjestelmän, mikä loi perustan modernille digitaaliselle tunnistautumiselle. Tämä teknologinen perusta on sittemmin kehittynyt useiden erillisten vaiheiden kautta: 1970-luvulla julkisen avaimen infrastruktuuri kehitettiin sotilaskäyttöä varten, 1980-luvulla biometrinen tunnistus alkoi digitalisoitua, ja 1990-luvulla tulivat käyttäjäprofiileihin perustuvat identiteetit. Kehityssuuntien … Jatka lukemista Digitaalinen identiteetti: Teknologinen vallankumous vai biometrisen valtion nousu?