Saksan liittokansleri Friedrich Merzin paradoksaalinen lausunto X-alustalla – tulkittavissa muotoon ”haluamme jatkaa sotaa Ukrainassa ainakin vielä kaksi vuotta, mutta lopettaa sen mahdollisimman pian” – kiteyttää tahattoman tarkasti länsimaisen politiikan kaksoisajattelun. Todellista painetta konfliktin nopeaan lopettamiseen ei ole, sillä sen jatkaminen palvelee monien vallanpitäjien ja toimijoiden taloudellisia sekä geopoliittisia intressejä. Kun hylätään yksinkertaistettu moraalinen narratiivi, konfliktin … Jatka lukemista Ukrainan sota: Resurssien jako ja suurvaltojen kylmät laskelmat

Igor Vsevolodovitš Girkin (s. 17. joulukuuta 1970), tunnetumpi nimellä Igor Strelkov, on venäläinen historioitsija, monarkisti (Venäjän keisarikunnan kannattaja) ja upseeri, joka on taistellut Transnistriassa (Pridnestrovian Moldovan tasavallassa) ja Bosniassa sekä molemmissa Tšetšenian sodissa. Girkin väittää palvelleensa FSB:ssä vuoteen 2013 asti, kun taas Ukrainan ja lännen mukaan hän toimi sotilastiedustelu GRU:ssa. Girkin nousi kansainväliseen tietoisuuteen vuonna … Jatka lukemista Strelkovin synkkä näkemys: Vain Ukrainan täydellinen häviö on Venäjän voitto

Googlen entinen suunnittelija Tristan Harris varoittaa mekanismista, joka kerran vangitsi ihmisten huomion sosiaalisessa mediassa ja laajenee nyt koko yhteiskuntaan. Hänen huolensa ei kohdistu kaukaisiin skenaarioihin superälystä, vaan jo olemassa olevaan rakenteeseen, joka tuottaa tällaisia järjestelmiä. Optimointilogiikka, joka alun perin palveli mainostuloja, on nyt valjastettu laajempaan tarkoitukseen – ja sen seuraukset näkyvät jo. S.C. Hickman kuvaa … Jatka lukemista Tekoälyajan kilpavarustelu ja kuplatalous

Politiikan tutkija ja sinologi Elizabeth Economy tarkastelee Foreign Affairs -lehdessä, miten Kiina pyrkii järjestelmällisesti syventämään läsnäoloaan ja vaikutusvaltaansa strategisesti tärkeillä areenoilla: syvämerellä, arktisella alueella, avaruudessa, kyberavaruudessa sekä kansainvälisessä rahoitusjärjestelmässä. Economy korostaa maan johdonmukaista toimintamallia – valtiovetoisia massiivi-investointeja, olemassa olevien instituutioiden läpäisyä, vaihtoehtoisten foorumien perustamista ja kehittyvien maiden sitouttamista omaan etupiiriinsä – sekä presidentti Xi Jinpingin … Jatka lukemista Kiinan laajeneva strateginen tila – Syvämereltä Arktikselle, Kuusta kyberavaruuteen

Klassisen eliittiteorian valossa mikään yhteiskunta ei ole koskaan vaihtanut hallitsevaa luokkaansa massojen aloitteesta. Vilfredo Pareto, Gaetano Mosca ja Robert Michels osoittivat jo sata vuotta sitten, että valta pysyy aina organisoidun vähemmistön käsissä ja että eliitin kierto tapahtuu joko rappeutumisen kautta tai kilpailevan eliitin valtaan nousun tuloksena – ei koskaan spontaanin kansanliikkeen toimesta. Tämä kylmä tosiasia … Jatka lukemista Transatlanttinen eliitti ja Yhdysvaltain etupiirin Eurooppa: Vallan luonne ja alisteisuuden mekaniikat

Yhdysvaltojen tuore kansallinen turvallisuusstrategia (National Security Strategy, marraskuu 2025) ei muuta ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuntaviivoja, mutta se riisuu niistä idealistisen kuorrutuksen ja ilmaisee asiat poikkeuksellisen suoraviivaisesti. Edeltäjiensä retoriikka demokratian globaalista levittämisestä ja interventioista on korvattu kylmällä realismilla, joka asettaa Yhdysvaltojen suvereniteetin, taloudellisen voiman ja intressit kaiken keskiöön. Ydinviesti on yksinkertainen: Yhdysvallat keskittyy Trumpin johdolla ensisijaisesti … Jatka lukemista Yhdysvaltojen turvallisuusstrategian kyyninen logiikka – Eurooppa maksaa laskun

Amerikkalaisessa Foreign Affairs -lehdessä julkaistu presidentti Alexander Stubbin kirjoitus The West’s Last Chance on hälyttävä vetoomus. Stubb varoittaa, että liberaalin maailmanjärjestyksen aika on loppumassa ja asialle olisi tehtävä jotain, ennen kuin on liian myöhäistä. Kriittiselle lukijalle teksti on kuitenkin ennen kaikkea läpikotainen puolustuspuhe vanhentuneelle länsihegemonialle. Artikkeli alkaa tutulla litanialla: maailma on muuttunut enemmän viimeisen neljän … Jatka lukemista Alexander Stubb ja lännen epätoivo

Presidentti Alexander Stubb kehotti tuoreessa MTV:n haastattelussa suomalaisia varautumaan ”epäoikeudenmukaisiin rauhanehtoihin” Ukrainan sodan suhteen. Tämä oli harvinaisen paljas tunnustus Euroopan ja Suomen geopoliittisen voimattomuuden tilasta. Viimeisten vuosien aikana Suomi on sijoittanut 3,9 miljardia euroa verovaroja suurvaltojen väliseen sijaissotaan, jonka lopulliset ehdot määritellään ilman että EU-mailla tai Ukrainalla olisi niihin sananvaltaa. Suomen tuki on suhteessa bruttokansantuotteeseen … Jatka lukemista Luovuttamisen tunnustus: Suomen miljardit ja Ukrainan rauhan epäsymmetria

Kun julkinen keskustelu globaalihallinnon reformeista keskittyy YK:n paikkajakoon, IMF:n ääniosuuksiin ja suurvaltojen väliseen kilvoitteluun, jää lähes aina sanomatta se ilmeinen tosiasia, joka on ollut voimassa jo vuosikymmeniä: varsinaista, systeemistä valtaa eivät pidä valtiot eivätkä niiden viralliset instituutiot, vaan ylikansalliset rahoitus-, infrastruktuuri- ja teknologiaverkostot. Näiden verkostojen ytimessä ovat keskuspankit, kansainvälinen järjestelypankki (Bank for International Settlements, BIS), … Jatka lukemista Moninapaisuus vai monopoli? – Globaalin vallan verkostot

Henry Kissingerin viimeinen teos, Genesis: Artificial Intelligence, Hope, and the Human Spirit, julkaistiin marraskuussa 2024, noin vuoden kuluttua hänen kuolemastaan. Kirja syntyi kolmen hengen yhteistyönä Kissingerin, entisen Google-johtajan Eric Schmidtin ja tekoälytutkija Craig Mundien kesken. Tuloksena on tuotos, joka yhdistää vanhan maailman geopoliittisen realismin uuden maailman teknosentriseen ja eksistentiaaliseen ahdistukseen – kyseessä on eräänlainen sukupolvien … Jatka lukemista Digitaalinen Genesis: Kissingerin testamentista Trumpin luomishankkeeseen